Rakkaudesta runoon

Ihanainen Leena Lumi heitti minua runohaasteella ja minähän suurena runouden ystävänä tartun siihen! Ideana on siis laittaa tähän muutama tärkeä rakkausruno.Homma on itse asiassa yllättävän hankala siksi, etten omista runoutta paljon ollenkaan enkä ole "erikoistunut" erityisesti rakkausrunoihin. Kaivelen täältä pari palasta, mutta loppuun tulee kyllä ulkoa muistamani ja oikeasti yksi parhaimmista runoista ikinä. Plus pieni ekstra...

Oikeastaan tähän voisi pistää koko Heidi Liehun kokoelman Luumupuu kukkii, se muistelee sinua, mutta koska se olisi hölmöä ja laitontakin, laitan tähän pienen pätkän.

Korento
makaa liikkumatta
vajan edustalla
  sammaleella


      Osana näkymätöntä liittoa
         mustarastas
        laulaa sateessa

                       Tänä kesänä
                          koivut, lehmukset
                     joiden alla lapsena leikin
                   ovat
                 löytäneet minut.
                      eivät
                         ne vedä rakkauttaan
                                                  pois


                             Miten
                                 korkeaksi
                                 se on kasvanut
 Sitten itsestään selvästi Edith Södergrania, onhan hän yksi lemppareistani ja yksi parhaista suomalaisista.

Rakkaus


Sieluni oli vaaleansininen puku, taivaanvärinen.
Jätin sen kalliolle meren rannalle
ja alastonna tulin sinun luoksesi, naisen tavoin.
Ja naisena istuin pöytäsi ääressä,
join lasin viiniä, hengitin ruusujen tuoksua.
Sinä näit, että olin kaunis
ja muistutin jotakuta, jonka olit nähnyt unessa.
Minä unohdin kaiken, unohdin lapsuuteni ja
                                          kotimaani.
Tiesin ainoastaan olevani hyväilyjesi vanki.
Ja sinä otit hymyillen kuvastimen, käskit minun
                                             katsoa itseäni.
Näin että olkapääni olivat tomusta tehdyt ja
                                            murenivat tomuksi,
näin että kauneuteni oli sairas ja tahtoi -
                                           katoamistaan.
Oi, sulje minut syliisi niin lujasti, että ei minulta mitään
                                           puutu.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä Mirkka Rekolaa.

Minä rakastan sinua.
Minä sanon sen kaikille.

Nuo koruttomat, yksinkertaiset lauseet ovat suorastaan mykistävät. Niihin kiteytyy kaikki!

Mutta. Ei siinä vielä kaikki! Intohimoisena metallimusiikin ja varsinkin Nightwishin kuuntelijana haluan näin ekstrana jakaa mielestäni parhaimpia lyriikan paloja iloksenne. Otettakoon tämä sitten sellaisena ovelana haasteen kiertämisenä tai fiilistelynä huomista Ilosaarirokkia varten. Varsinkin juuri tuon NW:n teksteistä löytyy kauneutta ja Tuomas Holopaista voisi minusta tituleerata kyllä runoilijaksi, sen verran lyyrisiä ilmaisuja hän käyttää.Yritän pitää merkinnän pituuden järjen rajoissa.


"Your eyes they were my paradise
Your smile made my sun rise"

"Without you
The poetry within me is dead"
- Gethsemane
 ~
 "In my world
Love is for poets
Never the famous balcony scene
Just a dying faith
On a heaven's gate"
-Swanheart
~
"Come cover me with you
For the thrill
till you will take me in
Come comfort me in you
Young love must
Live twice only for us

For me
For you
Time devours passion's beauty
With me
With you
In war for the love of you
(Tonight any dream will do)"


"November dressed in May on your face"
-Come Cover Me
~
"You were my first love
The earth moving under me
Bedroom scent, beauty ardent
Distant shiver, heaven sent

I'm the snow on your lips
The freezing taste, the silvery sip
I'm the breath on your hair
The endless nightmare, devil's lair"
-Feel For You