Tuukka Ahopelto - Roiskeita ajan taustapeilissä

 "Askeleita bussista poispäin ottaessani vilkaisen vielä selfiekeppipariskuntaa, ja tulen miettineeksi, kuinka monen turistin perhealbumiin tai kotivideoille vuosien aikana olen mahtanut päästäkään. Ja kuinka monessa maassa ja kuinka monella kirjahyllyllä näitä albumeita on ympäri maailmaa. Sitä en koskaan saa tietää. Jokainen on oman tarinansa sankari, minäkin omani, mutta melko monessa tarinassa olen vain kasvoton sattumalta paikalle osunut sivuhenkilö."

Omakustanne. Kuvitus: Johanna Ahopelto. 2021. Kappale saatu kirjailijalta.

Tuukka Ahopellon lyhyet kertomukset kokoelmassa Roiskeita ajan taustapeilissä ovat pieniä tuokiokuvia. Ne on kirjoitettu minämuotoon eikä kertojan sukupuoli tule selville. Itse ajattelin häntä jostain syystä mieheksi, mutta mitää todisteita tästä ei varsinaisesti löytynyt.

Kertojat ovat usein sivustakatsojia tarinassa. He havainnoivat tarkasti ympäristöää ja mielenliikkeitään. Välillä ollaan jonottamassa jossakin, yhdessä tarinassa on jopa dystopia-aineksia. 

Kirjan taso on verrattain tasainen. Kuitenkin kertomukset hieman latistuvat arkisiksi omaan makuuni. Toisaalta välillä on kirkkaita tihentymiä, kuten tuo sitaatti yllä. Näistä tihentymistä pidin. Ahopelto on minusta parhaimmillaan sisäisten maailmojen kuvauksessa, ympäristön kuvauksessa on jonkinlaista luettelomaisuutta.

Suosittelen tutustumaan. Kirja on lyhyt niin kuin kertomuksetkin.