Yuval Noah Harari - Sapiens - Ihmisen lyhyt historia

 "Edellä olevassa skenaariossa maanviljelyn vallankumous esitetään virhearviona. Sellainen se todennäköisesti onkin. Historia on täynnä paljon idioottimaisempiakin virhearvioita. Asiaa voi kuitenkin katsoa toiseltakin kantilta. Entä jos muutoksen takana ei ollutkaan pyrkimys helpompaan elämään? Entä jos sapiensit tavoittelivatkin jotain muuta ja olivat tietoisesti valmiita tekemään elämästään raskaampaa saavuttaakseen sen?"

Alkuperäisteos Sapiens. A Brief History of Humankind (2011). Suomentanut Jaana Iso-Markku. Bazar 2021.

Yuval Noah Hararin teos Sapiens alkaa olla jo käsite. Israelilaisen historian tohtorin ja opettajan suurtyö on kansilipareen mukaan käännetty jo lähes 40 kielelle ja kirja on ollut maailmalla sekä Suomessa myynti- ja arvostelumenestys. En ihmettele tätä ollenkaan.

Ensinnäkin Harari kirjoittaa ilahduttavan selkeitä virkkeitä. Tietoa on todella paljon, mutta siihen ei tukehdu. Jokunen aika sitten lukemaani Bill Brysonin tieteen historiaa valottaneeseen teokseen Lyhyt historia lähes kaikesta verrattuna Sapiens on paljon sujuvammin kirjoitettu. Käännös on todella nautittava, mistä kiitos Jaana Iso-Markulle.

Toiseksi kirjassa on kattavat lähdeviitteet. Harari ei selvästikään heitä juttujaan stetsonista, vaan hän on oikeasti perehtynyt asioihin. Hän on selvästikin nähnyt todella suuren vaivan, vaikka toki historian koulutus on tuonut hänelle jo jonkin verran tietoa.

Kolmanneksi kirja on mahdottoman kiinnostava: nimensä mukaisesti se on katsaus lajimme historiaan, ja mikä olisi sen jännittävämpää? Harari ei pelkästään tyydy latomaan faktoja, vaan hän kyselee uteliaasti asioita ja herättelee lukijaa pohtimaan. Minulle kiinnostavaa antia oli erityisesti pohdinta ihmisyksilön onnellisuudesta halki aikojen. Me haluaisimme ajatella, että olemme onnellisempia kuin muinaiset ihmiset, mutta onko asia varmasti näin? Tämän kirjan luettuani en todellakaan ole vakuuttunut.

Kaikkein mullistavinta minulle oli kuitenkin sen tajuaminen, miten voimakkaasti me ihmiset elämme kuvitellussa todellisuudessa. Nyt en viittaa internetiin, vaan käsitteisiin, intersubjektiivisiin asioihin, kuten kirjailija niitä nimittää. Hän ottaa esimerkiksi Peugeotin. Meidän mielestämme Peugeot on olemassa, mutta niin ei ole. On vain idea Peugeotista, jonka pohjalta on luotu yritys ja kaikki muu sen ympärille (tuotanto, henkilöstö, johtoporras jne.). Vaikka kaikki Peugeotin yrityksestä riistettäisiin pois, Peugeot olisi intersubjektiivisesti olemassa, yksinkertaisesti koska me uskomme niin. Sama koskee lukemattomia muita asioita, kuten yliopistoja. Voimme ottaa yliopistosta kaiken pois ja räjäyttää rakennukset tuusan nuuskaksi, mutta silti yliopisto elää omalla tavallaan, meidän mielissämme ja uskossamme. Puhumattakaan rahasta, tai ehkä paremminkin luotosta. Elämme nykyään pitkälti kuvitteellisen rahan maailmassa, koska mistään ei löydy konkreettisesti sitä rahamäärää, mikä on tileille talletettu ja mitä pankit lainaavat ihmisille. Tämä on toisaalta niin itsestään selvää kun sitä miettii, mutta minulle tämä oli käänteentekevä oivallus. Nauramme usein lapsille, jotka uskovat keijuihin ja menninkäisiin, mutta todellisuudessa me aikuiset elämme varsinaisessa satumaailmassa.

Todellakin suosittelen tätä teosta! Kirjoittajalta on myös ilmestynyt jatko-osa Homo Deus, joka jo löytyy hyllystäni. Paneuden siihen todennäköisesti jo tänä syksynä.