Anna Järvinen - Dröm natten till idag: (Uni viime yönä:)

 


"Språkens ljud bar mig genom ungdomen. Idag vill jag lära mig isländska, som är som att spela Neil Youngs munspel. De andas in när det är enklast med ut. Det längtar jag. Vill du följa med."

Omslagsillustration Anna Järvinen. Omslag: Johanna Bruun. Inslaga: Tom Backström. Kustannusyhtiö: Förlaget (2020).

Anna Järvisen esikoisromaani Dröm natten till idag: (suomeksi Uni viime yönä:) on ollut jonkin verran esillä blogeissa ja odotin innolla sen lukemista. Tarkoitukseni oli lukea se ihan suomeksi, mutta kun se tuli ruotsiksi kirjastossa vastaan, en epäröinyt hetkeäkään.

Kirja on kooste erilaisista fragmenteista, joita päähenkilö Anna ajattelee. Hän on liki 50-vuotias ja jotenkin eksynyt elämässään. Aluksi tuo sinäpuhuttelu ei auennut, mutta lukiessani pitemmälle tulkitsin sen kohteen olevan Annan ex-mies. 

Anna kertoo välillä lapsuudestaan ja välillä nykyisyydestään. Hän mainitsee olleensa ujo ja hiljainen, mutta kaunis. Nyt viisikymppisenä hän miettii, onko aika irrottautua ulkonäköasioista. Fragmenteista ei saa piirrettyä koko kuvaa, mutta selvästi onneton Anna on. Hän käy terapeutilla, mutta selvää syytä sille ei mainita. Lapsuusmuistoissa esiin nousee poissaoleva isä, johon Annalla on hankala suhde.

Muistoissa on myös mummo, jota nimitetään kaiken ruotsin kielenkin keskellä sanalla mummo. Koin tämän ihmissuhteen kuvauksen hyvin koskettavana, sillä minullakin oli hyvin tiivis suhde omaan mummooni. Nyt kun mietin, en useinkaan ole lukenut isovanhemman ja lapsenlapsen välisestä suhteesta. Tämä oli virkistävää vaihtelua.

Jonkin verran Järvinen myös tekee kirjallisia viittauksia. Neil Youngin lisäksi mainitaan muun muassa Henrik Tikkanen, Ove Knausgård ja Pentti Saarikoski. Luin aikanaan kirjailijan haastattelun Hesarista ja hän kertoi, että nimenomaan Tikkasella ja Saarikoskella on ollut häneen suuri vaikutus. Varsin kiintoisaa ruotsinsuomalaisen naiskirjailijan kohdalla!

Dröm natten till idag: on pieni kertomus ihmisestä, joka on tullut hylätyksi ja joka etsii merkitystä. Sivuja on ainakin tässä ruotsinkielisessä versiossa vain 133, mutta tarina tulee hyvin kerrotuksi niinkin pienessä tilassa. Olen itse asiassa iloinen, että luin tämän alkukielellä. Nautin aina ruotsin kielen nyansseista ja tunnelmasta.

"Jag vet hur tapeten känns under fingrarna i vardagsrummet och hur stolt jag var över mummo när hon efter morfars död tapetserade om hans rum med jugendmönstrad tapet och bård. Jag vet att det ligger Juliakarameller bakom kaffeburken och hur den lilla skeden i mjölburken av trä känns."

Kommentit

Ostin tämän omaksi jo kesällä, mutta niin vain ovat muut ajaneet ohitse. Kuuulostaa kyllä hyvältä: odotan, että ehdin tämän pariin.
Anki sanoi…
Kiva sitten kuulla mielipiteesi tästä! :)
Nostan hattua sille, että pystyt lukemaan ruotsiksi kirjan! Tämä vaikuttaa kyllä kiinnostavalta.
Anki sanoi…
Tälleen ruotsinopena ihan hyvä että onnistuu :D Pitäisi aktivoitua lukemaan myös saksaksi. Ja miksei englanniksikin.
Tämä tosiaan oli varsin kiinnostava kirja.
Anneli A sanoi…
Ihan on tuntematon kirjailija ja kirja minulle. Kun luin postaustasi, tuntui ensin, että ei taida olla minun kirjani, mutta sitten kun avasit kirjaa enemmän, se tuntui kiinnostavammalta. Ehkäpä joskus, mutta kuitenkin suomen kielellä.
Anki sanoi…
Suosittelen kyllä, eihän sitä tiedä jos nappaakin!
Täsät en ollut aiemmin kuullutkaan. Kuulostaa hienolta kirjalta, pituuttaan suuremmalta.
Ruotsiksi ei ole minusta lukemaan kaunokirjallisuutta, kun sitten muinaisten kouluvuosien ole kieltä juuri käyttänyt.
Anki sanoi…
Onneksi tämä tosiaan löytyy myös suomeksi. :)
Nyt en ole ihan varma onko tämä ns. lintu vai kala. Luulenpa että jää selvittämättä vaikka tällainen lyhyt kirja nopeasti tulisikin luettua, tosin suomeksi sillä ruotsi ei taida riittävästi taipua.
Anki sanoi…
Jane: Tämä onkin varsin unenomainen romaani.
Anu Hirsiaho sanoi…
Yritin tätä suomeksi äänikirjana, mutta tajunnanvirta sai ajatukset harhailemaan pahasti. Voisin kokeilla vielä ruotsiksi painettuna tekstinä.
Anki sanoi…
En kuuntele äänikirjoja, mutta voisin kuvitella, että tämä istuu siihen formaattiin huonosti. Kannattaa tosiaan kokeilla printtinä.
Amma sanoi…
Tämä on tullut siellä täällä vastaan, mutta en oikein ollut perillä, mistä kirja kertoo. Kiitos siis esittelystä. En oikeastaan ole lukenut proosaa ruotsiksi, ja nyt mietin, että miksi en. Silloin tällöin tulee lueskeltua ruotsalaisia lehtiä ja blogeja ja nyt nämä valitsemasi katkelmat luettua huomasin, että aivan hyvin voisi lukea kirjojakin. Katsotaan, jos sattuisi tulemaan vastaan tämä, joko suomeksi tai ruotsiksi.
Anki sanoi…
Kannattaa kokeilla, pitää hyvin yllä kielitaitoa. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 18: KOONTI