Kira Poutanen - Surun kartta

 "Sisään, ulos aaaaaaa. Nyt tiedän olevani oman itseni äärirajoilla. Äänisen rannalla, kivun ja surun laidalla. Sisään, ulos aaaaa. Yritän hallita jotakin, yritän avata suuta ja pitää silti kiinni omista kasvoista, omasta panssarista, omasta persoonasta. Sisään, ulos aaaaaahhhaaaahhhhaaaa.

Mitä tapahtuu, kun kaikki paljastuu. Ote herpaantuu, rakennelma romahtaa.

>>Aaaaaaaaaahahhhaa.<< Itkevän lapsen ääni. Rintalasta ei enää kestä. Silmät.

>>Ahahahahaaaaa<<, minä älisen ja purskahdan lohduttomaan itkuun."

Kansi: Satu Kontinen. WSOY 2021.

Kira Poutasen uusin romaani on vaikuttava teos yksilön ja yhteisön traumoista. Nimettömäksi jäävä nainen on kokenut synnytyksessä vakavan trauman ja koettaa selviytyä vauva-ajasta parhaansa mukaan. Tarinaa kuljetetaan kahdella aikatasolla, vuodesta 2017 ja 2019 eteenpäin.

Päähenkilö käy 2019 terapiassa, vaikka moittiikin itseään ajantuhlaajaksi. Hän vertaa itseään ja kokemuksiaan jatkuvasti muihin, kokee että pitää vain selvitä, kun muilla on vaikeampaa. Synnytyksessä saatu trauma pirstoo kaiken, ja terapian avulla nainen alkaa selvittää sukunsa historiaa. Käy ilmi, että taustalla on monen ihmisen syviä, vaiettuja traumoja.

Poutanen kirjoittaa samaan aikaan väkevästi ja kauniisti. Romaanin lopussa on lähdeluettelo, joten kirjailija on selvästi perehtynyt hyvin trauma-asioihin. Sen myös huomaa tekstistä kaikin tavoin. Lukijana eläydyin päähenkilön elämään voimakkaasti, vaikken itse edes ole äiti. Kirjallisuus on ihmeellistä!

Oli hyvin kiinnostavaa lukea kehoterapian menetelmistä. Sitaatissa päähenkilö käy läpi prosessia, jossa hänen tulee hengittää mahdollisimman syvään ja samalla avata suu apposen auki. Se on naiselle liki ylitsepääsemätöntä, se avaa kaikki hanat eikä entiseen ole paluuta. Nykyään tunnetaan trauman periytyvyyttä jo jossain määrin, ja ilmeisesti traumat tosiaan voivat periytyä. 

Lopuksi en osaa sanoa enää muuta kuin että kirja on todella hyvä ja lukemisen arvoinen. Akuutissa traumassa en tätä lukisi, kirja todennäköisesti silloin triggeröi. Muutoin suosittelen tätä ehdottomasti!

Kommentit

poikani fysioterapeuttina on antanut minulle rentoutumisen vihjeitä
(trauma ruaattiks on kova ruumiillinen kolaus; auton ajettua päälle, putoamista korkeelta... sellasta ajattelen, en henkistä traumaa)
Anki sanoi…
Niin, ja sellaisestakin tulee todennäköisesti myös henkiset traumat.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen