Ronja-Ilona Junkkari - Herkän ihon alle

 "Oli valtavan helpottavaa tuntea, että minussa ei olekaan mitään vikaa, ei mitään korjattavaa. Jos jatkaisin yhä vanhaan malliin ja yrittäisin toimia yhteiskunnan odotusten mukaisesti, sairastuisin! Aloin kuunnella heitä, jotka kokivat itsensä erityisen herkiksi ja silti menestyivät elämässään - omien mittapuidensa mukaisesti. Tämä kirja sai alkunsa näiden ihmisten haastatteluista."

Kannen piirros: Sissi Ramstedt. Kannen suunnittelu ja taitto: Paula Heiäng. Reuna Oy 2020.

Välillä on ihanaa vain sukeltaa jollain lailla herkkyyden maailmaan. Tässä kirjassa yhdeksän erityisherkkää ihmistä kertoo tarinansa. Mukana on kirjan varsinainen kirjoittajakin.

Monen, ellei jokaisen, tie on ollut jollain tavalla kivikkoinen. Joillain on ollut vaikea lapsuus, joillain nuoruus on ollut sekavaa aikaa ja oikeastaan kaikilla on ollut vaikeuksia työelämän kanssa. Kuten Junkkarikin, olin kiinnostunut siitä, millaisissa töissä ja ammateissa muut herkät ovat.

Joukosta löytyi parikin opettajaa, mutta paljon myös erilaisia freelance-toimijoita - ja kaikkea muutakin. Erikoisin ammatti oli astrologi. Tämä henkilö oli aika vauhdikas esoteerisine juttuineen, mutta ehdottomasti kiinnostava. Oma suhteeni tiettyihin henkisyysjuttuihin on vähän ristiriitainen, toisaalta myös selvästi murroksessa. Astrologiaa en lähtisi ihan ensimmäisenä liputtamaan, mutta olen itse käynyt Rosen-hoidossa kahdesti. Toimi, uskokaa tai älkää.

Myös tämä henkisyys on yhdistävä tekijä kirjassa itsestään kertovien herkkien kesken. Kaikilla on oma väylänsä jonnekin sinne, mitä emme silmillämme näe. Tästä oli todella mielenkiintoista lukea, sillä olen itsekin henkinen ja myös hengellinen ihminen. 

Valitettavasti myös mielenterveyden pulmat olivat monen kohdalla esillä. Ei kyllä mielestäni ole mitenkään outoa, että tässä mielettömässä kiireessä juuri herkät sairastuvat. Varsinkin, jos elämän pohja lapsuudessa on heikolla pohjalla. Mitenkähän pitkään tätä yhteiskunnan tehostamista oikein jatketaan? Sitten kun liki kaikki ovat sairauslomalla?

Kirjan lukeminen tuntui enimmäkseen varsin lohdulliselta. Kovistakin paikoista oli selvitty ja iän myötä oma polku oli alkanut löytyä. Moni oli tehnyt rohkeita irtiottoja elämässään, jotta voisi elää omannäköistään elämää. Inspiroivaa!

Kommentit

Herkkyyskirjat ovat lohdullisia. Tajuaa, ettei ole yksin, vaan on muitakin samassa veneessä. Minua myös aina kiinnostaa se, millaisia töitä herkät tekevät. Omaa polkuani en kuitenkaan näytä löytävän. Herkkyyden lisäksi on niin paljon terveydellisiäkin rajoitteita.
Anki sanoi…
Oman polun löytäminen ei todellakaan ole helppoa, kun joka paikassa pitäisi tuottaa tiukkaa tulosta. Minullakin on nyt omat terveydelliset rajoitteeni.
Mai Laakso sanoi…
Tällaiselle herkälle ihmiselle sopivaa luettavaa.
Luulin aina, että tulen tekemään työkseni luovaa työtä, ja pyrin useamman vuoden ajan luoville aloille, kunnes sitten päädyin terveydenhuoltoon, jossa olin todella uupunut vuosia. En suosittele herkille ihmisille. Irtiotto työstä kannatti. Jatkoin yliopisto-opintoja ja päädyin työskentelemään lasten kanssa. Olen saanut tehdä heidän kanssaan luovaa työtä, jota rakastan. Myös kirjallisuuden parissa. On mahtavaa nähdä, miten lapsissa oikein herää kiinnostus tarinoihin ja luovuus pulppuaa omina tarinoina.
Anki sanoi…
Joo, terveydenhuolto on varmasti kova paikka erityisesti herkälle! Mikä on kamalaa, koska periaatteessa juuri herkkien olisi hyvä siellä olla kohtaamassa ihmisiä. Ihana kuulla, että olet löytänyt oman paikkasi!
Tuo alussa nostamasi lainaus kolahti vahvasti. Olen itse juuri käymässä läpi suurta elämänmuutosta herkkyyteni kannalta kestävämpään suuntaan ja olen pohtinut paljon noita kirjoituksessasi esiin tuomia näkökulmia. Se on aina ihana huomata että ei ole yksin ja että herkilläkin ihmisillä on omat tärkeät roolinsa vaikka se polku voikin olla kivikkoisempi löytää.
Anki sanoi…
Suosittelen kyllä tätä teosta! Varmaan sinäkin tykkäisit. :)
katselen etukuvaasi... Hård mot de hårda... tilasin kirjastosta... sopii yhteen teemaan, haasteesen
Herkän ihon alle vaikuttaa mielenkiitoiselle... ei tollasesta puhuttu 1950-luvulla

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Runohaaste Eino Leinon ja runon ja suven päivänä 6.7.2023!