tiistai 5. heinäkuuta 2022

Kesämyrsky

 "SE TAPAHTUI NÄIN:

Joku tönäisi Andrew'n Joshia päin. Josh piteli kiinni.

       Penelope hakkasi sellonsa säpäleiksi.

       Koppisten johtaja vaihtui.

       Andrew pyysi saada liittyä Nokisiipiin. Hän sai suorittaakseen mahdottoman tehtävän.

       Jacob Sappington murhattiin.

       Penelope tuli hulluksi.

       Andrew kurkisti Joshin maailmaan.


Se kesä oli paras, jonka Andrew oli koskaan elänyt.

     Se ei ollut Penelopen paras kesä."

Siiri Enorannan romaani Kesämyrsky (WSOY 2020) kertoo murrosikäisistä, jotka elävät omaa salaista elämäänsä vanhempien tietämättä. On köyhempi ja viaton Andrew, joka on ihastunut Joshiin. Josh ja siskonsa Penelope ovat rikkaita. Kun Penelope todistaa murhaa ja "tulee hulluksi", Andrew'n psykiatri-isä menee Andrew'n kanssa auttamaan Penelopea. Kesä on monin tavoin ikimuistoinen. Mutta mikä lopulta on totta ja mikä valhetta?

Olen aina pitänyt Enorannan omaleimaisista romaaneista eikä Kesämyrsky ole poikkeus. Lapset eivät useinkaan ole kovin viattomia, varsinkaan jo murrosikään ehtineet. Josh ja Penelope ovat oppineet valehtelemaan äitinsä mallin mukaan, he kaikki kolme ovat varsinaisia näyttelijöitä. Isä taas on lempeä ja konstailematon. 

Josh johtaa jengiä nimeltä Nokisiivet, vastapuolena on Koppikset-jengi. He ovat jakaneet kaupungin jengien alueisiin. Jotta pääsee Nokisiipiin, pitää suorittaa kiperä tehtävä. Vastoin kaikkien uskoa Andrew todella suorittaa sen ja pääsee jäseneksi. Hän on aivan liian kiltti mihinkään jengiin, mutta Josh on hänen johtotähtensä. 

Enorannan teemoissa on käytännössä aina mukana homoseksuaalisuus, niin nytkin. Pidän siitä, miten luonteva osa se on kirjojen maailmaa. Sitä ei osoitella. Samoin kirjan miljöö ja aikakausi olivat hyvin mielenkiintoisia. Eletään ilmeisesti jonkinlaista tulevaisuutta, sillä kaikki riittävän varakkaat lentävät paikasta toiseen lentureilla, jotka toimivat indigolla. Kuitenkin ihmiset pukeutuvat liiveihin ja monokkeleihin ja tyylikkäisiin hattuihin kuin 1800-luvulla. Hyvin mielenkiintoinen sekoitus historiaa ja tulevaa!

Kesämyrsky on tarina ennen kaikkea vallasta. Itsestään selvästi rikkailla on paljon valtaa, mutta myös jengien sisällä näennäisestä tasavertaisuudesta huolimatta osalla on valtaa enemmän kuin toisilla. Penelopella on valtaa eniten ja hän käyttää sitä häikäilemättömästi. Hän on hahmona kiehtova: iljettävä valehtelija ja pilalle hemmoteltu, mutta kuitenkin äärimmäisen haavoittunut ja traumatisoitunut. Andrew on hänelle täysi vastakohta, mutta on hänelläkin salaisuutensa.

Penelope on myös yksi Enorannan äärimmäisistä perfektionistisista suorittajatytöistä. Hän on siinä mielessä vähän Gisellen kuolemassa esiintyneen Linnean heimolainen. Myös Surunhauras, lasinterävä -romaanin prinsessa Sadeia muistuttaa vähän Penelopea. He eivät kuitenkaan ole toistensa kopioita, vaan kaikissa on omat kulmansa ja piirteensä. 

Jälleen taattua laatua. Aion lukea myös muut vielä lukematta jääneet Enorannan kirjat.

"Oli sillä tavalla, että kukaan muu ei kuullut musiikkia, joka Andrew'n sisällä soi. Hän ajatteli, että joku kerta hän vielä löytäisi sanat, tai eleet, tai telepatian, miten sellaisia asioita sitten kerrottiinkaan, ja jakaisi sävelensä muille. Andrew ajatteli, että kaikilla oli oma musiikkinsa, että musiikki Penelopen sisällä oli ollut säleiksi hakattua selloa hiljattain, kakofoniaa, mutta se voisi järjestyä vielä niin kuin vedenpinta tasoittui ja tuulet tyyntyivät, tai alkoivat vähintäänkin puhaltaa toiseen suuntaan."

2 kommenttia:

Mai Laakso kirjoitti...

Muutaman Enorannan kirjan olen lukenut. Tosi upeita kirjoja ovat.

Anki kirjoitti...

Kyllä, todellakin upeita!