Omat huoneet - Missä naiset kirjoittivat vuosisata sitten

 "Sangen erilaisia ovat myös päähenkilöidemme huoneet: joku kirjoittaa enonsa vintillä sahanpurujen seassa ja toinen sanelee sihteerille silkkityynyjen seasta pylvässängyssä suuressa kartanossaan. On paitsi vankilan myös mielisairaalan ja keuhkotautiparantolan pihoille aukeavia ikkunoita, ja merelle ja järvelle. On mustahirsinen, lumivalkoisilla pellavilla pehmennetty kalastajamaja ja saunakamari, jonne sulkeudutaan kesäyön hämäriksi tunneiksi."

Suvi Ratisen kirja Omat huoneet (Tammi 2021) on kiehtova. Se perustuu Virginia Woolfin kuuluisaan Omaan huoneeseen, jossa Woolf määritti naisen kirjoittamisen ehtoja. Olennainen teesi on, että nainen tarvitsee oman, lukollisen huoneen ja 500 puntaa vuodessa. Ratinen on tutkinut Suomen kirjallisuuden naispioneerien asuinoloja ja niiden vaikutusta heidän kirjoittamiseensa.

Kirjasta käy ilmi, että varallisuus on hyvin tärkeä osa kirjoittamista. Suurin osa kirjan naisista on vauraista taustoista ja heidän aviomiehensä ovat tienanneet hyvin. Puitteet ovat siinä mielessä olleet kunnossa. Poikkeuksena on Ain'Elisabet Pennanen, joka poikansa kanssa kulki asunnosta toiseen köyhänä yksinhuoltajaäitinä. Olipa myöskin L. Onervalla vaikeuksia asunnon saamisessa, ja välillä hän asui milloin kenenkin nurkissa. Tutuksi tuli myös Nikkilän mielisairaala. Hella Wuolijoen kirjallinen tuotanto purskahti pinnalle oikeastaan vasta vankilassa.

Teoksen henkilöt ovat Aino Kallas, Helmi Krohn, Anni Swan, Maria Jotuni, Elsa Heporauta, Hilja Haahti, Maila Talvio, Hella Wuolijoki, L. Onerva ja Ain'Elisabet Pennanen. Täytyy myöntää, että Heporauta, Talvio ja Pennanen olivat itselleni entuudestaan tuntemattomia. Tätä toisaalta selittää se, ettei heidän tuotantonsa ole enää kovin pinnalla. 

Kirjan naiset ovat kaikki hyvin kiinnostavia. Jotkut ammensivat Virosta, jotkut kristinuskosta ja kuka mistäkin. Mieleen jäi erityisesti Swan, joka lumoutui luonnosta ja teki tutuksi taidesadun. Tiesittekö muuten, että idea Kalevalakoruista on Heporaudalta? Heporauta rakasti Kalevalaa ja olisi toivonut Suomen kansan elävän enemmän perinteiden mukaan. Hänellä oli kaikenlaisia suurellisia ideoita.

Kirjasta käy ilmi, ettei vuosituhannen taitteessa ollut tapana järjestää naiselle omaa huonetta. Oli itsestään selvää, että miehellä on oma tila luomistaan varten. Olipa pari naista jakanut työpöydän miehensä kanssa kirjoittaen siinä yhtä aikaa puolison läsnä ollessa. Wuolijoki tuumasi vanhemmilla päivillään, että systeemi oli mieletön. Naisten tarinoista tulee hyvin ilmi oman huoneen merkitys.

Erittäin hyvä teos. Rakenne on runsaine kuvineen mukavan ilmava lukea. Suosittelen!

Kommentit

Onpa kiinnostava kirja! Ei ole naiskirjailijoilla ollut helppoa.
Celestine sanoi…
Tämä kirja kiinnostaa kovasti! On hämmästyttävää, miten nämäkin kirjailijat ovat olleet niin tuotteiliaita, vaikka kirjoittamisolosuhteet ovat monesti olleet kaikkea muuta kuin otolliset.
Anki sanoi…
Kirjarikas elämäni: Ei todellakaan ole ollut helppoa!

Celestine: Todellakin, joillain kirjan naisilla oli tosi laaja tuotanto!
Mai Laakso sanoi…
Nyt on kiinnostava kirja, joka on ihan pakko lukea. Kiitos kirjavinkistä :)
riitta k sanoi…
Minä tykkäsin tästä kirjasta hurjasti! Plus monet näistä naisista asuivat Helsingin Töölössä, paikoilla joissa itsekin olen asunut. Kiinnostavasti tuli esiin myös Helsingin kehitys. Aivan mahtava kirja, itseasiassa haluaisin omaksi.
Anki sanoi…
Joo, Helsinki oli hyvin kuvattuna kirjassa! Itsessäni ei herättänyt sen kummempia tuntemuksia kun en tunne Helsinkiä yhtään. :)
nyt tulin uteliaaksi, taas... turklainen
Jokke sanoi…
Hieno kirjoitus, tuosta listasta ihmettelin monia, esim. Aino Kallas oli diplomaatin vsimo ja ehti riuustaa Eino Leinon kanssa, Maila Talvio eli maatilalla, Anni Swanin isä perusti sanomalehden hän oli professorin puoliso.
Minä tiedän lukuisia ihmisiä, joilla ei ole kotona omaa huonetta tai työhuonetta.
Fredrika Runeberg-Tengström kirjoitti öisin ja passasi miestään, hoiti lapsia... kuten useimmat naiset.
Jonna sanoi…
Tämä oli kyllä kiinnostava lukuelämys! Edelleen on tarkoitus hankkia tämä omaan hyllyyn, sillä haluan palata kirjan äärelle uudelleen.
Anki sanoi…
Hannele: Lue ihmeessä! Totta myös tuo että Fredrika joutui passaamaan miestään, mutta samalla kirjoitti ensimmäisen suomalaisen historiallisen romaanin (ruotsiksi)!

Jokke: Joo se nyt jäikin kirjoituksestani pois, että melkoisia kestittäjiä iso osa naisista oli ja oli sitten näitä sivuseikkailuita. Nykyään asutaan niin ahtaasti ainakin isoissa kaupungeissa, että eipä siellä työhuoneelle usein ole tilaa. Olemme oudosti tulleet historiassa takaisinpäin siinä suhteessa.

Jonna: Kyllä, olisi komea lisä omaan hyllyyn!
Tämä on pyörinyt kirjahyllyssä jo tovin, mutta en ole saanut luettua. Onneksi tiedän nyt, että on, mitä odottaa. Tykkään tästä jo nyt!
Anki sanoi…
Kiva kuulla! Tämä on tosiaan mainio teos. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 18: KOONTI