Hyvä elämä - Tasapainon voima
"Terveys on tasapainoa - hyvinvointia, elinvoimaa, iloa ja täyttymystä kokonaisuudessaan. Se on energisyyttä, hyvää toimintakykyä, myönteisiä ajatuksia, mielenrauhaa ja keskittymiskykyä. Itse koen olevani terve ja tasapainoinen silloin, kun pystyn sulattamaan ja käsittelemään kaiken sen, mitä maailma eteeni antaa - oli se sitten ravintoa, työtä, ihmissuhteita, elämäntapoja, mielentiloja tai elämänkokemuksia."
Karita Tykkä on kirjoittanut kirjan Hyvä elämä - Tasapainon voima (Read.me 2022). Siinä hän opastaa lukijoitaan etsimään itselle sopivaa tasapainoista elämää. Mukana on asiaa suolistosta, ravinnosta, hengitysharjoituksista, meditaatiosta ja vaikka mistä muusta.
Mitähän tästä sanoisi? Ensin on annettava tunnustusta siitä, että Tykkä kirjoittaa hyvin sujuvasti. Kirja on melkoinen järkäle, mutta luin sen nopeasti. Taitto oli miellyttävä ja joukossa oli hyvin kauniita kuvia, onhan Karita kaunis nainen.
Kuitenkin jotenkin ärsyynnyin tästä. Mietin syytä ja tajusin, että kirja on tosi keskiluokkainen. Ainakin omasta rahatilanteestani kaukana ovat asuminen meren rannalla ja infrapunasauna, saati sitten oikeasti monipuolinen syöminen. En tarkoita, etteikö jokainen voisi tehdä ainakin joitain hyviä valintoja elämässään nykyiseen verrattuna. Minua kuitenkin kiusaa se, ettei Tykkä tunnu huomaavan tämän kaiken yhteyttä rahatilanteeseen.
Paljon hyvää asiahaan tässä on. Tykkä on selvästi perehtynyt erityisesti ravitsemukseen ja tästä aiheesta oli ihan mielenkiintoista lukea. Toisaalta, mitään kovin uutta kirja ei ehkä tarjoa. Kirjoitukset meditaatiosta ja pilateksesta olivat kyllä kiinnostavia ja mukavan matalalla kynnyksellä esiteltyjä.
Toista laitaa sitten olivat kivien voima ja lisäravinteiden napsiminen. Erityisesti nuo kivijutut tuntuivat todella hupsuilta. Kukin toki tulee uskollaan autuaaksi, mutta en näe itseäni ihan heti meditoimassa kivi otsallani.
Jokseenkin kaksijakoinen kokemus siis. Voi toimia kyllä sysäyksenä enemmän oman näköiseen elämään, ja jos näin käy, on myös kirjoittajan tavoite täyttynyt.
Kommentit
Rahalla voi ostaa paljon, vaan ei onnea, mielenrauhaa, rakkautta eikä läheisiä ihmissuhteita.
Kirjarikas elämäni yllä luetteleekin oivan trion lähtökohtia!
Asana-jooga, jota olen joskus enemmänkin harrastanut, on oiva keino rauhoittaa itsensä henkisesti ja rentouttaa fyysisesti, mutta jos joku näkisi minut istua kyykkimässä kivi otsalla ja pilleripurkki kätösissä, saattaisi hänelle juohtua mieliin rimpahuttaa numeroon 112...
Joogasta saan vain lihaskramppeja, mutta tanssiminen tuntuu hyvälle kehossa. Jokainen kokee oman mielihyvän ja mielipahan eri tavalla.
Takkutukka: Haha! :D Todella, ihmissuhteet mainittiin tässä kirjassa mutta niistä puhuttiin omituisen vähän. Muutenkin olen alkanut vierastaa ajattelua, jossa aina se minä on tärkein.
Mai: Herkuista tuntee helposti morkkista, se on tosi kurjaa!
Syöminen on ravinnon hankkimista ja tasapainossa silloin, kun syö säännöllisesti ja nälkäänsä, herkkuhetket tietysti mukaan lukien päivittäin. Itsellä herkkuhetki on päiväkahvit leivoksen jätskin tai suklaan kera lounaan jälkeen.
Joskus huomasin, että oli tullut tavaksi napostella jotain hyvää aina kun katsoin telkkarista illalla sarjaa tai elokuvaa (elokuvateatteriin en ota herkkuja mukaan), ja lopetin sen pahan tavan. Enää ei tee mieli puputtaa mitään ateriaaikojen ulkopuolella.
Liikunta ei hoidu itsestään nykyihmisellä. Sitä pitää erikseen harrastaa jonkin verran, mutta tavalla joka sopii itselle, ei hampaat irvessä tai kiireen keskellä.
Veden läheisyys on rauhoittavaa ja raukaisevaa, myös vesijumppa ja uiminen uimahallissa, mutta luonnon vesissä ja niiden äärellä oleminen on parasta.
Itse en harrasta paljon liikuntaa, kerran viikossa järjestetty vesijumppa ja omatoiminen kuntosali (joskus molemmat jäävät väliin,eikä se haittaa). Sitten teen aika ajoin YouTuben venyttelyjumpan tai pilateksen, kun siltä tuntuu. En aja autoa, pyöräilen kaupassa ja kirjastossa.
Kirjat on maailman paras rentoutus - kuten tiedämme. :)