Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille (Kirjabloggaajien klassikkohaaste 2023) (Linnunrata 1)

Mikä päivä. Ford Prefect tiesi, ettei sillä ollut huishevonpöläyksen merkitystä hajotettiinko Arthurin talo vai ei.

Arthur sen sijaan oli levoton.

>>Voimmeko me luottaa häneen?<< hän kysyi.

>>Me voimme luottaa häneen maailmanloppuun saakka<<, Ford vakuutti.

>>Ihanko totta?<< Arthur hämmästeli. >>Se on pitkä aika.<<

>>Itse asiassa noin kaksitoista minuuttia<<, Ford sanoi. >> Tulehan nyt, minä tarvitsen ryypyn.<<


Douglas Adamsin scifiparodian klassikko Linnunradan käsikirja liftareille (WSOY 2005, alun perin suomeksi 1989, suomentanut Pekka Markkula) on melkoista tykitystä! Arthur saa tietää eräänä aamuna, että hänen talonsa tuhotaan ohitustien vuoksi. Hän järkyttyy ja suuttuu ja asettuu makaamaan puskutraktorien eteen. Siitä hänet äkkää hänen ystävänsä Ford Prefect, ihmisenä esiintyvä mutta oikeasti Betelgeuze-planeetan asukas. Ford on Linnunradan peukolokyytiläinen, mutta jostain syystä juuttunut Maapallolle 15 vuodeksi. Kun astetta ilkeämpi elämänmuoto tuhoaa Maan, pelastautuvat Arthur ja Ford eräälle avaruusalukselle. Mutta tästä seikkailu vasta alkaa...

Minähän en missään nimessä ole varsinainen scifin lukija. En edes oikein tunne lajityypin keskeisiä teoksia. Tämä parodia sen sijaan oli hämärästi tiedossani. Kaikkein eniten klassikon valintaa ohjasi kuitenkin tällä kertaa pituus. En yksinkertaisesti jaksanut tarttua mihinkään tiiliskiveen, joten tämä 156-sivuinen pokkari tuli kuin tilauksesta.

Minuun tällainen tilannehuumori ja verbaliikka uppoaa tosi hyvin. En voi väittää pysyneeni koko ajan kärryillä; kirjassa on erinäisiä matemaattisia viitteitä joita en ymmärtänyt, koska taitoni kyseisessä aineessa ovat huonot. Välillä myös toiminta lähti hurjalle laukalle.

Eipä se kuitenkaan haitannut. Viihdyin oikein hyvin ja saan tällä monenlaista haastekohtaa täytettyä:

Keskisuomalaisen 100 kirjaa: kohta 9

Helmet-haaste 2023: kohdassa 21 kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta

Helmet-haaste 2019: kohdassa 3 kirja sellaisesta kirjallisuudenlajista, jota et yleensä lue

Kommentit

Jonna sanoi…
Tämä on pitkään roikkunut lukulistallani mutta en vain ole saanut aikaiseksi lähdettyä Linnunradalle. Pitäisi varmaan antaa tälle mahdollisuus, kuulostaa kuitenkin kiinnostavalta.
Margit sanoi…
Linnunradan käsikirja liftareille on hauskuudessaan erilainen kuin yleensä aika totiset scifi-kirjat. Sopinee heillekin, jotka muuten välttelevät scifiä.
Elegia sanoi…
Kiinnostava kirjoitus tästä kirjasta, joka siis jo ihan nimenä on klassikko, mutta en ole silti tullut sitä koskaan lukeneeksi. Muistan kyllä ajan, kun kirjasta kovasti kohkattiin. Täytyy varmaan vihdoin paikata tämä aukko sivistyksessä, sillä kirja alkoi nyt kovasti kiinnostaa. Minäkin aika harvakseltaan luen scifiä, joten siksi ei ole tullut tähänkään aiemmin tartuttua.
Onkohan tämä suomennos joku lyhennelmä? Minulla on hyllyssä enkunkielinen pokkari, jossa on 246 sivua. Vai saako suomeksi sanottua noin paljon ytimekkäämmin.

Lukemisesta on varmaan 25 vuotta, joten en muuta muista kuin pitäneeni kirjasta silloin. Taisin isoveljen hyllystä tämän "varastaa" ja on jäänyt silloin minulle. Pitäisiköhän palauttaa 😅
Mai Laakso sanoi…
Kiitos kirjavinkistä. Voi kyllä olla, että olen sen lukenut nuorena, josta on niin pitkä aika, etten muista kaikkia kirjoja mitä olen lukenut.
klassikko mieheni kirjahyllyssä, joskus pitäis lukee
Tuija Takala sanoi…
Tartuitpa kirjaan, jonka hyvin tunnen ja tiedän - mutten ole lukenut. Pitänee pistää korvan taa potentiaaliseksi klassikkohaastekirjaksi.
Anki sanoi…
Jonna: Jos tykkää verbaalisesta vauhdikkaasta huumorista, niin sitten luulisi sopivan. :)

Margit: Vähän sillä kulmalla lähdin tätä lukemaan, että huumorin kautta on helpompi lähestyä vierasta genreä. Itsehän muutenkin pidän hauskoista kirjoista. :) Tässä väijyi taustalla myös Helmet-haaste, johon pitää lukea scifiteos.

Elegia: Joo, no tosiaan jos pitää verbaalisesta huumorista niin voisin kuvitella että tästä sitten pitää. :)

Tiina: Iik, ei kyllä minusta siinä kirjassa ainakaan lukenut mitään, että olisi lyhennelmä. :o Oli kyllä äärimmäisen pieni fonttikoko, että ehkä sillä on saatu puristettua niin pieneen sivumäärään.

Mai: Joo ei sitä kaikkea muista. Hauska olisi kyllä tietää mitä tästä pidät.

Hannele: Lue ihmeessä!

Tuija: Jo vain, minusta oli tosi hauska!
Gregorius sanoi…
Fonttikoolla kai voi vaikuttaa sivumäärään, on tästä ja jatko-osista yhteisniteitäkin, mutta niihin tuo 246 sivua taas kuulostaa turhan vähältä...
Kun ymmärtääkseni suomennoksen pitäisi olla ihan kokonainen.

Jesh, onhan tämä tullut luettua pariin kolmeenkin kertaan, ja voi viihtyä vaikkei juuri scifiä lukisikaan. Ja toisaalta klassikko siinä mielessä että tähän kirjaan tehtyjä viittauksia muussa (nörtti)kulttuurissa on Paljon (just tuli Duolingon kielikurssissa vastaan käännöslause "terve ja kiitos kaloista"...)
LauraKatarooma sanoi…
Enpä oo minäkään tätä lukenu. Jo 156 sivua houkuttais! :D
Anki sanoi…
Gregorius: Hauska tuo Duolingon juttu :D Itse en juuri nörtteile niin ei ole hirveästi ehkä tullut vastaan viitteitä tähän kirjasarjaan.

LauraKatarooma: Joo tosin fontti on karmean pikkuinen. :D Mutta jos sen sietää niin kyllä tämä ainakin minulla hupaisasti meni.
Celestine sanoi…
Tämä "trilogia" on kyllä kokonaisuudessaan eräitä lempikirjojani koskaan! Itsekään en ole scifin ystävä, mutta absurdi (britti)huumori uppoaa. Ostin pari vuotta sitten koko trilogian yhteisniteenä alkukielellä omaan hyllyyn, on kiinnostavaa päästä jossain vaiheessa vertailemaan suomennosta ja alkukielistä versiota.

Suosittelen muuten tutustumaan myös teoksen kuunnelmaversioon, Radioteatterin versio on loistava! Juonikin eroavat hieman kirjoista jatko-osien kohdalla. Pidän oikeastaan kuunnelmasta vielä enemmän kuin kirjasta!
Anki sanoi…
Kiitos kuunnelmavinkistä, Celestine! :)
Ihanaa, että löysit tämän sci-fi klassikon pariin! Tämä ensimmäinen osa on ehdottomasti paras ja satiiri niin osuvaa. Tässä sen taas näki, että välillä kannattaa kurkottaa sen oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Ehkä minäkin voisin puolestani kokeilla jotain runo tai essee teosta, vaikken yleensä sellaisiin tulekaan tarttuneeksi :D
Anki sanoi…
Voi, runojen ja esseiden maailmassa on kaikkea ihanaa! :) Niihin kannattaa tutustua. Ja todella, kyllä se mukavuusalueelta liikkuminen on yleensä hyvä juttu.
MarikaOksa sanoi…
Minäkään en ole scifin lukija, mutta tämä kirja on aivan huippu! Innostuin jopa hankkimaan sarjan yhteisniteen omaan hyllyyn, kun niin tykästyin tähän nyt lukemaansi osaan. Sen absurdi meno ja huumori upposi minuun aivan täysillä. :)
Jokke sanoi…
Olen lukenut koko sarjan ja tämä ykkösosa on kaikkein paras ja sataa vastauksia enemmän kuin viisi osaa yhteensä.
Anki sanoi…
Marika: Kas! Olen itsekin vähän miettinyt, että jatkaisiko sarjan parissa. Huumori kyllä toimii itsellenikin. :)

Jokke: Okei, hyvä tietää! Saa tosiaan nähdä, luenko joskus pidemmälle.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen