Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille (Kirjabloggaajien klassikkohaaste 2023) (Linnunrata 1)
Mikä päivä. Ford Prefect tiesi, ettei sillä ollut huishevonpöläyksen merkitystä hajotettiinko Arthurin talo vai ei.
Arthur sen sijaan oli levoton.
>>Voimmeko me luottaa häneen?<< hän kysyi.
>>Me voimme luottaa häneen maailmanloppuun saakka<<, Ford vakuutti.
>>Ihanko totta?<< Arthur hämmästeli. >>Se on pitkä aika.<<
>>Itse asiassa noin kaksitoista minuuttia<<, Ford sanoi. >> Tulehan nyt, minä tarvitsen ryypyn.<<
Douglas Adamsin scifiparodian klassikko Linnunradan käsikirja liftareille (WSOY 2005, alun perin suomeksi 1989, suomentanut Pekka Markkula) on melkoista tykitystä! Arthur saa tietää eräänä aamuna, että hänen talonsa tuhotaan ohitustien vuoksi. Hän järkyttyy ja suuttuu ja asettuu makaamaan puskutraktorien eteen. Siitä hänet äkkää hänen ystävänsä Ford Prefect, ihmisenä esiintyvä mutta oikeasti Betelgeuze-planeetan asukas. Ford on Linnunradan peukolokyytiläinen, mutta jostain syystä juuttunut Maapallolle 15 vuodeksi. Kun astetta ilkeämpi elämänmuoto tuhoaa Maan, pelastautuvat Arthur ja Ford eräälle avaruusalukselle. Mutta tästä seikkailu vasta alkaa...
Minähän en missään nimessä ole varsinainen scifin lukija. En edes oikein tunne lajityypin keskeisiä teoksia. Tämä parodia sen sijaan oli hämärästi tiedossani. Kaikkein eniten klassikon valintaa ohjasi kuitenkin tällä kertaa pituus. En yksinkertaisesti jaksanut tarttua mihinkään tiiliskiveen, joten tämä 156-sivuinen pokkari tuli kuin tilauksesta.
Minuun tällainen tilannehuumori ja verbaliikka uppoaa tosi hyvin. En voi väittää pysyneeni koko ajan kärryillä; kirjassa on erinäisiä matemaattisia viitteitä joita en ymmärtänyt, koska taitoni kyseisessä aineessa ovat huonot. Välillä myös toiminta lähti hurjalle laukalle.
Eipä se kuitenkaan haitannut. Viihdyin oikein hyvin ja saan tällä monenlaista haastekohtaa täytettyä:
Keskisuomalaisen 100 kirjaa: kohta 9
Helmet-haaste 2023: kohdassa 21 kirja on scifiä eli tieteiskirjallisuutta
Helmet-haaste 2019: kohdassa 3 kirja sellaisesta kirjallisuudenlajista, jota et yleensä lue
Kommentit
Lukemisesta on varmaan 25 vuotta, joten en muuta muista kuin pitäneeni kirjasta silloin. Taisin isoveljen hyllystä tämän "varastaa" ja on jäänyt silloin minulle. Pitäisiköhän palauttaa 😅
Margit: Vähän sillä kulmalla lähdin tätä lukemaan, että huumorin kautta on helpompi lähestyä vierasta genreä. Itsehän muutenkin pidän hauskoista kirjoista. :) Tässä väijyi taustalla myös Helmet-haaste, johon pitää lukea scifiteos.
Elegia: Joo, no tosiaan jos pitää verbaalisesta huumorista niin voisin kuvitella että tästä sitten pitää. :)
Tiina: Iik, ei kyllä minusta siinä kirjassa ainakaan lukenut mitään, että olisi lyhennelmä. :o Oli kyllä äärimmäisen pieni fonttikoko, että ehkä sillä on saatu puristettua niin pieneen sivumäärään.
Mai: Joo ei sitä kaikkea muista. Hauska olisi kyllä tietää mitä tästä pidät.
Hannele: Lue ihmeessä!
Tuija: Jo vain, minusta oli tosi hauska!
Kun ymmärtääkseni suomennoksen pitäisi olla ihan kokonainen.
Jesh, onhan tämä tullut luettua pariin kolmeenkin kertaan, ja voi viihtyä vaikkei juuri scifiä lukisikaan. Ja toisaalta klassikko siinä mielessä että tähän kirjaan tehtyjä viittauksia muussa (nörtti)kulttuurissa on Paljon (just tuli Duolingon kielikurssissa vastaan käännöslause "terve ja kiitos kaloista"...)
LauraKatarooma: Joo tosin fontti on karmean pikkuinen. :D Mutta jos sen sietää niin kyllä tämä ainakin minulla hupaisasti meni.
Suosittelen muuten tutustumaan myös teoksen kuunnelmaversioon, Radioteatterin versio on loistava! Juonikin eroavat hieman kirjoista jatko-osien kohdalla. Pidän oikeastaan kuunnelmasta vielä enemmän kuin kirjasta!
Jokke: Okei, hyvä tietää! Saa tosiaan nähdä, luenko joskus pidemmälle.