J. S. Meresmaa - Kerberos

 "mutta entä jos on queer ja onnellinen?

entä jos on sairas ja silti onnellinen?

kuka oikeastaan saa määrittää

onnellisuuden koostumuksen?


entä millainen olisi asetelma, josta

tunnistaisin itseni ja kaltaiseni,

sellainen missä näkyisi

koko ihmisyyden kirjo?"


J. S. Meresmaan säeromaanitrilogian viimeinen osa on Kerberos (Myllylahti 2022). Näkökulma on masennuksesta kärsivän Tuukan. Tuukka fundeeraa elämäänsä ja ikävöi kuollutta äitiään sekä ulkomaille muuttanutta isäänsä. Onneksi kuitenkin heillä on Iinan ja Saran kanssa oma polyamorinen perhe.

Realismin kannalta minusta nuoret olivat tässä osassa liiankin järkeviä siihen nähden, että ihan jokainen ei ollut edes täysi-ikäinen. Varmasti nykynuoret tai ainakin osa heistä on tiedostavampia kuin vaikkapa minunkaan aikanani oltiin, mutta aivan uskottavana en tätä osaa kokenut. Ei tämä kirja sinänsä huono ollut, Tuukkaan oli tosi helppo samastua ihmisenä ja kiva kun tässä oli sivuasiana metallibändi.  

Helmet-haaste 2023: kohdassa 40 kirjassa hylätään jotain (kuolema/masennus)

Helmet-haaste 2019: kohdassa 13 kotimainen lasten- tai nuortenkirja

Kommentit

Takkutukka sanoi…
Jännä nimivalinta kirjalle tämä Kerberos, Haadeen portin vartija sekä sarja hyviä kysymyksiä: "mutta entä jos" ja etenkin "kuka saa määrittää onnellisuuden koostumuksen"?
Anki sanoi…
Joo, se Kerberoksen taru osittain limittyy Tuukan ajatuksiin elämästä ja toimii vertauskuvana. :) Todellakin hyviä kysymyksiä Meresmaa esittää hahmonsa suulla.
Anki sanoi…
Joo, säeromaaneja on tosi mukavaa lukea :)
fragment on sellanen, lyhyitä tekstejä
Amma sanoi…
Hauskasti blogattiin samoihin aikoihin tästä ja näköjään vielä valittiin sama sitaattikin :)
Juuri erään blogikollegan kanssa keskustelin siitä, miten nykynuoret ja nuoret aikuiset tuntuvat olevan omien tunteidensa reflektoinnissa tosi hyviä. Puolivahingossa salakuuntelin erästä parikymppisten kahvilakeskustelua taannoin, ja ajattelin, etten varmaan koskaan ole kyennyt yhtä syvälliseen tunteiden erittelyyn, en ainakaan kasuaalisti kahvikupposen äärellä! :D
Toisaalta, ehkä tässä on kirjailijalla sellainen kevyesti "kansansivistyksellinenkin" ote, että näin omia tunteita ja ajatuksia voi työstää.
Anki sanoi…
Niin, ehkä tosiaan on niin että nykynuoret osaavat oikeasti nuo asiat paremmin.
Kirjailijalla on minusta ainakin varsinaisten teemojen eli seksuaalivähemmistöjen suhteen aika selvästikin kansansivistyksellinen ote. Miksei sitten tässäkin tunneasiassa. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 18: KOONTI