Anna Gavalda - Lempi ei ole leikin asia

"Nipistelin häntä joka puolelta ja yhä vain kovemmin. Aina kun häneen sattui, minä riemuitsin. Kipu osoitti, että aivot olivat messissä eikä häntä tarvitsisi lykkiä rullatuolissa pyhän Pietarin eteen. Muussa tapauksessa olin kyllä valmis murskaamaan hänen kallonsa. Rakastin häntä sen verran paljon."

 Anna Gavaldan romaani Lempi ei ole leikin asia (Gummerus 2014, suomentanut Lotta Toivanen) valikoitui lukemistooni ennen kaikkea siksi, että sen nimessä on kieltosana. Tarvitsen sellaista kirjaa vuoden 2019 Helmet-haasteeseen ja toisekseen Gavalda oli jo tuttu ja varsin mainioksi havaittu kirjailija. Nimi on kirjan kannen kanssa todella hämäävä, sillä se kuulostaa imelältä rakkausromaanilta, josta ei ole lainkaan kyse. No, rakkaudesta kyllä, mutta päähenkilö Billien hahmo poistaa imelyyden mahdollisuudenkin.

Billie on nuori elämän päähänpotkima nainen ja Franck elämän päähänpotkima mies. He ovat hyvät ystävät ja pahassa pulassa. He ovat joutuneet jonkinlaisessa puistossa onnettomuuteen ja Franck makaa taju kankaalla. Itkuinen ja loukkaantunut Billie ei yössä tiedä mitä tehdä ja päätyy vuodattamaan himmeänä hohtavalle tähdelle oman tarinansa ja siinä sivussa osan Franckinkin tarinaa. 

Liki koko kirja perustuu Billien vuodatukselle ja vaaditaankin Gavaldan kaltainen taitava sanankäyttäjä, jotta rakenne kestää. Billien ja Franckin elämässä näyttelee yllättävää roolia ranskalaisen kirjailijan Alfred de Mussetin teos On ne badine pas avec l'amour (1834), joka on käännetty englanniksi No Trifling with Love eli kuinkas muutenkaan suomeksi kuin Lempi ei ole leikin asia. Kääntäjän nimiratkaisulla on siis vahvat perusteet, mutta koska varmaankaan kovin moni suomalainen minun laillani ei ole vihkiytynyt ranskalaiseen näytelmätaiteeseen, nimi helposti kuulostaa ällösöpöltä chicklitiltä. Alkuperäinen ranskalainen nimi näyttää olevan ytimekkäästi Billie.

Ajattelin kirjaa jonkinlaiseksi välipalaksi, mutta se tempaisikin mukaansa. 216 sivuun on saatu mahtumaan kaksi elämää ja erittäin nasevasti kerrottuna. Billie on sanansäilältään aivan verraton, hän vaihtelee leikillisesti rekisteriä ja on niin rosoinen ihminen, ettei hänestä voi olla pitämättä. Hänen taustansa on asuntovaunuelämästä, koska perhe oli todella köyhä. Billie uskoo olevansa tyhmä, koska sellaisena häntä on aina pidetty. Billie ei kuitenkaan ole tyhmä, vaan selviytyjä. 

Gavaldan tyyli todella puri minuun. Jos haluat lukea rakkaudesta, josta on poistettu kaikki siloisuus, kannattaa kokeilla tätä kirjaa.


Haasteet:

Helmet-haaste 2023: ei kohtaa

Helmet-haaste 2019: kohta 45 kirjan nimessä on kieltosana

Kommentit

Mai Laakso sanoi…
Gavaldalla on taito pysyä arjessa kiinni ja löytää pienistä asioista jaksamisen taidon.
Anneli A sanoi…
Kiitos kirjan esittelystä ja samalla kirjavinkistä. En ole lukenut yhtään tämän kirjailijan kirjoja. Tämä kuulostaa kiinnostavalta.
Anki sanoi…
Olepa hyvä! Gavaldalta on tullut luettua kolme pienoisromaania ja olen pitänyt kaikista. :)
Olen monet kerrat pyöritellyt Gavaldan kirjoja kirjastossa, mutten koskaan ole tullut lukeneeksi yhtään. Tuo, että on riisuttu kaikki siloisuus on toisaalta hyvä kun en ole varsinaisesti rakkausromskujen lukija, toisaalta en osaa arvella onko liian kuivaa mulle. Kyllähän Billie hyvältä tyypiltä kuulostaa, rosoisuus on hyvä.
Anki sanoi…
Kokeile ihmeessä, hänellä on tosiaan ainakin kolme pienoisromaania, joten lukemisessa/kuuntelussa ei mene kovin kauan. :)
Amma sanoi…
No kieltämättä, eipä kyllä kirjan nimen alkuperä olisi ihan heti auennut ilman selitystä. Mutta just tällaisia knoppeja rakastan kirjoissa: sitten kun sen avaimen hoksaa ja ymmärtää, saakin ihan uudenlaisen tulkintaohjeen koko teokseen. Gavaldaa en ole lukenut, mutta monikin hänen teoksistaan vaikuttaa kiinnostavalta, miksei tämäkin.
Minna Vuo-Cho sanoi…
No enpä minäkään olisi nimen taustaa tiennyt ollenkaan.
Gavalda on jotenkin jännä kirjailija. Hän on keikkunut lukulistallani iät ja ajat mutten ainakaan muista häneltä mitään lukeneeni. Pitää tosin tarkistaa Goodreadsista sillä olen viime aikoina huomannut unohtaneeni melko paljonkin lukemiani kirjoja...
Jonna sanoi…
Olen tainnut lukea Gavaldalta vain jonkin novellikokoelman. Siitä jäi tuntuma, että voisi tutustua hänen tuotantoonsa enemmänkin, mutta se on jäänyt. Ehkä voisi ottaa tämän lukemistoon.
Anki sanoi…
Amma: Joo, tällaiset knopit ovat kyllä kivoja! Saattaisit pitää Gavaldan tyylistä.

Minna: Joo joskus ei oikein muista mitä onkaan lukenut. :)

Jonna: Joo ota ihmeessä!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen