Lin Hallberg ja Margareta Nordqvist - Maailman ihanin Sinttu (Sinttu-sarja 1)

 " - Musta tulee maailman paras ponityttö.

Elinan kuiskauksen kuullessaan Sinttu liikuttaa söpöjä korviaan hitaasti edestakaisin."

Lin Hallbergin kirjoittama ja Margareta Nordqvistin kuvittama ensimmäinen Sinttu-kirja on Maailman ihanin Sinttu (Tammi 2011, suomentanut Marvi Jalo). Kirjassa ekaluokkalainen Elina pääsee pitkän jonotuksen jälkeen ponitallille. Siellä on maailman söpöin poni Sinttu. Tallin omistaja Inka evästää tyttöjä ratsastuksen ja ponien saloissa. Mutta entäs sitten, kun Sinttu sairastuu?

Luin kirjan vuoden 2019 Helmet-haastetta silmällä pitäen. Yhteen kohtaan tarvitaan alle 18-vuotiaan suosittelema kirja. Pyysin tähän ja pariin muuhun kohtaan apua haasteen omasta Facebook-ryhmästä. Jonkun tyttö suositteli innokkaasti ihan kaikkia Sinttu-kirjoja ja otinkin sitten tämän ensimmäisen osan kirjastosta mukaani. 

Vaikka en koskaan lukenut Sinttu-kirjoja lapsena, koin tiettyä nostalgiaa kirjan parissa. Minulla kuten monella muullakin tytöllä oli jossain vaiheessa alakoulussa hevosvaihe. Luin ahkerasti Marvi ja Mervi Jalon Nummelan ponitalli -kirjoja ja varmaan monta muutakin hevossarjaa. Onkin hauskaa, että Marvi Jalo on kääntänyt tämän Sinttu-kirjan. 

Kirja sopii viimeistäänkin tokaluokkalaiselle ja miksei jo sujuvasti lukevalle ekaluokkalaisellekin. Kohderyhmä on selvästi tytöt. Poikia ei kuvata kirjassa ollenkaan ja Elinan isäkin on täysin tyhjä ja näkymätön hahmo kirjassa. Kirjaa kuvataan Elinan näkökulmasta ja tytön tunnemaailma on melko dramaattinen. Helposti tulee niin itku kuin nauru. Siitä pidin, että Elina on aikuisten suhteen vähän ujo. Siitä huolimatta hän tekee asioita. Myös uudet tilanteet Sintun kanssa jännittävät, mikä on erittäin realistista. Poni on kuitenkin ekaluokkalaisen näkökulmasta iso eläin eikä sellaisen selässä ole helppo olla. 

Se oli aikuisen näkökulmasta vähän huvittavaa, että ponien luonne-erojen kuvaukseen oli käytetty enemmän vaivaa kuin ihmisten. Varsinkin tallilla pyörivät eri-ikäiset tytöt olisivat voineet olla ketä tahansa, niin paperimaisia he olivat. Oikeastaan vain Elinaan, Elinan äitiin ja Inkaan saa paremmin tarttumapintaa. 

Sanoisin siis, että varsin toimiva kokonaisuus pienille tytöille. Miksei myös pojille, mutta jostain syystä lasten kiinnostuksen kohteet ovat jo aika pienestä asti melko sukupuolittuneita. Kirja ei myöskään tarjoa pojalle kovin suoraa samastumiskohdetta, kun pojat ja miehet on häivytetty olemattomiin.

Haasteet:

Helmet-lukuhaaste 2023: ei kohtaa

Helmet-lukuhaaste 2019: kohta 9. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja