Ari Elo, Jukka Kittilä ja Juuso Määttänen - Raskas Suomi - Suomalaisen metallin tarina
"Toisin kuin metalliskenen sisällä on usein toisteltu, metalli ei ole paskimmillaankin parasta. Heittoon kiteytyy asetelma omasta kuplasta, meluisasta vaihtoehdosta, johon identifioitumalla halutaan erottua muista. Mutta paskimmillaan mikä tahansa musiikki on vain sitä itseään. Parhaimmillaan metalliin kuitenkin kiteytyy paljon intohimoa, kunnianhimoa sekä aitoa rakkautta ja vakavaa tunteenpaloa niin musiikinlajin historiaa kuin sen avarakatseista uudistamista kohtaan.
Olemme haastatelleet kirjaamme yli sataa henkilöä. Mukana on valtavirran artisteja ja skenenimiä undergroundista, metallipioneereja ja 2020-luvun tulokkaita, alan taustavaikuttajia, mediaa ja tutkijoita. Heidän avullaan pyrimme kertomaan laajan ja totuudenmukaisen tarinan suomalaisesta metallista."
Metallimuusiikkiin kuuluu yleisestikin tietty aaltoliike ja suomalaisen metallin historiassa nuo aallot ovat olleet vahvoja. Jo 80-luvulla syntyi ensimmäisiä hevibändejä, joukossa ajoittain vieläkin keikkaileva kuusamolainen Zero Nine. Kirka oli yksi ensimmäisiä hevilaulajia ja teki hevilevynkin. Myös Muska vieraili ensimmäisellä suomenkielisellä hevilevyllä Moottorilinnut. Tuohon aikaan heviä ei kuitenkaan kovin hyvin ymmärretty eikä sillä maksettu laskuja. 80-luvun lopulla alkoi thrash metalin aalto, jonka myötä Suomeen syntyi legendaarinen Stone. Innostuksesta huolimatta Stonellakaan ei ollut mahdollisuuksia maailmanvalloitukseen.
1990-luvun alku oli hetkellinen kuolinisku metallille ympäri maailman, sillä grunge jyräsi kaiken hetkellisesti alleen. Kuitenkin Suomessa alkoi viritä bändejä, jotka myöhemmin tulisivat menestymään myös ulkomailla ja osa kiertäisi aina Yhdysvalloissa asti. Amorphis ja Sentenced syntyivät ensin, hiukan niiden jälkeen aloittelivat muun muassa Nightwish, HIM ja Children of Bodom.
2000-luvulla hevibuumi valtasi Suomen viimeistään Lordin Euroviisuvoiton myötä. Monelle skenen ihmiselle oli vastenmielistä, kun jokainen otti ikään kuin palasen metallimusiikista vaikkei tosiasiassa tajunnut genrestä ja sen juurista mitään. 2010-luvulla iskikin raju krapula ja Suomessa siirryttiin vahvasti hip hopin aikakauteen. Tällä hetkellä 2020-luvulla on joitain genrerajat ylittäviä raskaita yhtyeitä, jotka kaipaisivat laajempaa skeneä taakseen.
Kirja on melkoinen Raamattu sivumäärältään, mutta hyvin sen maailmaan upposi. Paljon tiesin jo etukäteen, mutta luonnollisesti suuremmat linjat selkeytyivät kirjaa lukiessa. Metallimusiikin varhaisista vaiheista Suomessa olen tiennyt vain suppeasti. Niistä vaiheista päällimmäiseksi jäi harmi siitä, ettei Kirkan ollut mahdollista elättää itseään hevilaulajana, sillä sitä hän nimenomaan olisi tahtonut tehdä. Vähän ennen kuolemaansa Kirka oli suunnitellut hevilevyn tekemistä, mutta ehti menehtyä ennen sitä.
Kirja on huolella rakennettu kuvaus metallimusiikin historiasta Suomessa ja vieläpä erittäin elävästi kirjoitettu tietokirja. Lähteet on asianmukaisesti listattu kirjan loppuun. Kirjassa on käytetty paljon suoria sitaatteja, ja se toimii tällaisessa populaarikulttuurin tietoteoksessa hyvin. Keskeisten vaikuttajien tapa kertoa asioita tuo tarinaan elävyyttä ja lukuisat sivut kääntyvät kuin itsestään.
Haasteet:
Helmet-lukuhaaste 2024: Kirjan kannen päävari on musta tai kirjan nimessä on sana musta
Helmet-lukuhaaste 2015: Kohta 22. Muistelmateos tai elämäkerta
Kommentit