Karin Slaughter - Vaikeneva vaimo (Will Trent -sarja 11)
"Hänen päänsä räsähti jotain kovaa vasten. Hänen suunsa täyttyi verestä. Hänen näkönsä sumeni. Hän yritti kierähtää ympäri mutta pääsi vain puoliväliin. Hänen hiuksensa olivat kiinni jossain. Niitä vedettiin ja kiskottiin. Hän nosti kättään päänsä taakse ja odotti jostain syystä löytävänsä sieltä äitinsä hainhammasklipsin. Sen sijaan hän tunsi puuta, sitten terästä, kun miehen kasvot tulivat hänen eteensä, ja hän tajusi, että hänen kallonsa sisällä oleva esine oli vasara."
Karin Slaughterin teoksessa Vaikeneva vaimo (HarperCollins 2020, suomentanut Päivi Paju) Willin ja Saran parisuhde etenee, mutta eteen on tullut karikko. Will on puolihuolimattomasti kosinut ja maininnut kosinnassa Saran äidin mieltymyksen kirkkohäihin, mikä on jäädyttänyt välit etäisiksi. Työelämän puolella alkaa painostava aika, kun sarjamurhaajana pidetty vankilaan tuomittu mies Nesbitt ei välttämättä olekaan rikossarjalle oikea tekijä. Amandan tiimin pitäisi selvittää viikossa, mitä oikein Grant Countyssa tapahtui ja onko Saran miesvainaja Jeffrey Tolliver mokannut jutun todella pahasti aikoinaan. Kaikki haluaisivat säästää Saran kuolleen aviomiehen muiston tahraamiselta, mutta on vääjäämätön tosiasia, ettei raaka tappaminen ole pysähtynyt Nesbittin tuomioon.
Olipas mukavaa pitkästä aikaa lukea Slaughterin kirja. Olen lukenut tähän kirjaan asti aika lailla kaikki suomennetut teokset ja seurannut Saran ja Willin matkaa pitkään. Vuosienkin jälkeen tämän sarjan ydinhenkilöt tuntuvat tutuilta ja kirjan maailmaan on helppo sujahtaa. Alun perin Saralla ja Willillä oli erilliset sarjat, jotka sitten jossain vaiheessa yhdistyivät.
Näitä kirjoja ei ihan koko ajan halua lukea, sillä ne ovat hyvin inhorealistinen kuvaus turvattoman suurkaupungin rikollisuudesta. Atlanta on oikeastikin väkivaltainen kaupunki. Slaughter kuvaa hyytävän peittelemättömästi erityisesti seksuaalirikosten julmuutta ja niiden seurauksia uhrien elämään. Kaikista herkimmille lukijoille näitä teoksia ei voikaan suositella. Kerronta on paljon raadollisempaa ja yksityiskohtaisempaa kuin keskiverrossa skandidekkarissa. Leimansa tietenkin lyö myös amerikkalainen yhteiskunta ennen kaikkea aseiden ja aseväkivallan yleisyydessä.
Nyt vähän vanhempana näitä kirjoja lukiessa täytyy myöntää, että Saran hahmossa ehkä näkyy nuoren kirjailijan rakastuminen omaan päähenkilöönsä. Sara on pitkä, hoikka, todella kaunis, turvallisesta ja hyvästä perheestä ja kaiken päälle uskomattoman älykäskin. Lopputuloksena hän on se lasten- että oikeuslääkäri ja vielä kirurgiaakin nuorempana tehnyt. Aletaan olla sillä rajalla, onko Sara itse asiassa sietämätön olento ja liian ylivertainen toisiin nähtynä. Lukihäiriöinen ja repaleisen lastenkotilapsuuden elänyt Will on jo sitten aivan muuta toista.
Yhtä kaikki, aion lukea sarjaa edelleen ja ainakin yksi uusi osa tästä sarjasta onkin jo ilmestynyt. Lisäksi Slaughter kirjoittaa ajoittain muitakin rikoskirjoja, jotka eivät liity tähän sarjaan mitenkään.
Haasteet:
Helmet-lukuhaaste 2015: kohta 19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä
Kommentit