Adam Rutherford - Vastaväitteitä rasisteille - Ihmisrotujen historia, tiede ja todellisuus

 


Alkuperäisteos How To Argue With A Racist (2020). Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Taitto: Jukka Iivarinen/Vitae. Bazar 2021.

"Tiettyjen alueiden, maiden tai ihmisten luullaan olleen erityksissä fyysisesti tai kulttuurisesti ja esteiden olleen ylivoimaisia. Näin ei historian ja genetiikan mukaan ole. Mikään kansakunta ei ole staattinen, ketkään ihmiset eivät ole puhtaita."

Adam Rutherfordin teos on genetiikan asiantuntijan kirjoittama. Kirjoittaja on perehtynyt paitsi tutkimusalueeseensa, myös selvästikin nykyiseen kireään keskustelukulttuuriin perinpohjaisesti. 

Rutherford paneutuu erityisesti ihonvärin merkitykseen, esivanhempiin, mustien lihaksiin ja valkoisten aivoihin. Toisin sanoen niihin ydinkysymyksiin, joihin erityisesti rasistiset ihmiset tuppaavat takertumaan. Selväksi tulee, että me olemme moninaisempia kuin luulemmekaan. Kuten lainauksessakin lukee, ihmiset ovat olleet liikkeessä kaikkina aikoina ja tykänneet harrastaa seksiä. Kun siihen lisätään tieto, että esivanhempien määrä on hyvin rajallinen eikä suinkaan koko ajan kasva eksponentiaalisesti kuten äkkiseltään ajattelisi, päädymme lopputulokseen, jossa kukaan ei ole ns. puhdasrotuinen.

Kirja on kirjoitettu varsin sujuvasti ja se on tiukasti ajan hermolla. Täytyy kuitenkin myöntää, että joidenkin geenien ja alleelien tarkempi tarkastelu meni minulla yli hilseen. Valistuneempi lukija saanee niistäkin osioista enemmän irti.

Joka tapauksessa kirja on vaikuttava. Se purkaa atomeiksi monia ennakkoluuloja ja tuo lahjomattomasti esiin vastauksen, jota emme halua kuulla, nimittäin "emme tiedä varmasti". Vaikka geenitutkimus ja moni muu siihen läheisesti liittyvä tieteenala elää kukoistustaan, on varmaa tietoa yksittäisistä geeneistä, saati alleeleista ja molekyyleistä, hyvin vähän. Tiedetään esimerkiksi, että älykkyys on geneettistä 40-60-prosenttisesti mutta ei sitä, mitkä kaikki geenit älykkyyteen vaikuttavat ja miten ne toimivat. 

Rutherford torjuu tiukasti tiettyjen piirien hellimän väitteen, jonka mukaan tutkijat piilottelevat tosiasioita. Tämä nyt on jokaiselle täysipäiselle varmaan selvää, mutta tässä ajassa asiaa ei kai voi liikaa painottaa. Kirjoittaja huomauttaa, että hän olisi alallaan maailman kuuluisin ja myös todennäköisesti rikas, jos hän saisi kaadettua jonkin vakiintuneen tieteellisen asian, kuten vaikkapa evoluutioteorian.

Kirjan loppupäätelmäosio iskee ytimeen: jos paljastuisikin, että oikeasti osalla populaatioista olisi merkittäviä geneettisiä eroja vaikkapa nyt älykkyydessä, olisiko se syy kohdella heitä eri tavalla? Rutherford kysyy: "Myöntäisitkö sinä ihmiselle erilaiset oikeudet, jos hän on syntynyt nopeampana, älykkäämpänä tai vahvempana?" Rasismia tulee vastustaa, koska se loukkaa ihmisten arvokkuutta. 

Suosittelen! Hieman jäin miettimään, että miten tämä kirja aukenee vaikkapa vähemmän koulutetulle, jolla ei ole välttämättä tottumusta akateemisesta kielestä. Uskoisin kuitenkin, että kirjan pääpointti tulee kaikille selväksi.

"Toisessa, jälleen maailmanlaajuista hyväksyntää vaille jääneessä tutkimuksessa Irlannin keskimääräinen älykkyysosamäärä oli 1970-luvulla noin 85, mutta on nykyisin sama kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa eli 100. Jos muutos on todellinen, se on tapahtunut yhden sukupolven aikana, joten geenit eivät voi olla ratkaiseva tekijä. Sen sijaan lyhyessä ajassa tapahtui merkittäviä sosioekonomisia muutoksia: terveydenhoito ja koulutus paranivat ja niihin investoitiin paljon, ja maaseutuelämä korvautui nopeasti antoisammalla ja monimuotoisemmalla urbaanilla ja teollistuneella kulttuurilla joukkoviestimineen."

Kommentit

ketjukolaaja sanoi…
Kyllä ne geenit on semmoisia veijareita, että emme me ihmisolennot samanarvoisia keskenämme ole. Toiset on parempia pelaamaan jalkapalloa ja jos asuvat kulttuurimaissa, saattavat päästä hyville palkoille, suomalaiset ei ehken niin hyville palkoille pääse? Erilaisuuden sanotaan olevan rikkaus, mutta se pitäisi ilmeisesti pitää piilossa, niin ettei pääse sitä rikkautta kukaan honimaan. Sillä keinoin ihmiskunta saattaa ulospäin näyttää tasapäiseltä, mutta lähempi tarkastelu tuo erot esiin. Minusta eri kansojen tai eriväristen ihmisten erot eivät ole niinkään tärkeitä tarkastella, vaan ennemminkin ihan meidän kaikenlaisten lähikansalaisten väliset erot. On tärkeätä myöntää, ettemme ole samanlaisia ja opetella hyväksymään se, että olemme erilaisia ja että siitä voi ajan oloon olla jotain hyötyäkin. Siis hyötyä voi olla muillekin kuin niille, jotka ovat hyviä jalkapalloilijoita. Jokuhan voi hallita esim. puitten pilkkomisen kovinkin pätevästi, mikä tietysti ei välttämättä ole hyvä puitten kannalta, mutta jos meinaa saunoa kahdesti viikossa puilla lämpiävässa saunassa, niin on se ihan siinä mielessä ihan jees.
Anki sanoi…
Totta on, että olemme keskenämme erilaisia ja sitähän Rutherfordkaan ei pyri kieltämään. Juuri noinhan erilaisuuteen kannattaa suhtautua, rikkautena. Joku osaa jotain ja toinen toista. En sitä älynnyt tuohon juttuun laittaa, mutta kirjoittaja toteaa populaatioiden sisäisen erilaisuuden olevan suurempaa kuin populaatioiden välisen erilaisuuden, ja sitähän sinäkin tässä ansioituneesti ja maanläheisesti tuot esille. :)
ketjukolaaja sanoi…
Vastauksesi on suoraan sanottuna ihailtavan hienotunteinen. Ilmaisuni maanläheisyys tuo kyllä ajoittain mudantuoksun esiin sielläkin missä ei ole lainkaan tarkoitustakaan, mitä pahoittelen. Minun pitäisi ruveta aikaisemmin nukkumaan ja lopettaa kaikenlainen netissä kirjoittelu viimeistään klo 19.

Tahdon silti täsmentää, että usein aika tavalla ihmetyttää miksi rasismista nykyään kohkataan niin tavattomasti, mutta arkipäivän kanssakulkijoitten erilaisuudelle nakellaan muutakin kuin niskojaan. Tällä en tarkoita sinua enkä tätä Rutherforttia.
Elegia sanoi…
Minulla on tämä lukulistalla, mutta en ole vielä jaksanut varata kirjastosta. Kirjasta oli taannoin paljon jonoa, vaan tuskin on enää. Mutta ehdin unohtaa jo koko kirjan. :D

Näihin kommentteihin liittyen. On melko lailla eri asia olla hyvä jossakin – vaikka jalkapallossa – ja vieläpä voida luoda siitä ura kuin olla tietynvärinen ja sen takia tulla torpatuksi monissa asioissa. Ihonväri kun ihan oikeasti voi määritellä esim. sitä, miten pitkälle voit edetä yhteiskunnassa. Vaikka olisit kuinka taitava, et onnistu koska ihonväri.

Koen, että muu erilaisuus on oma aiheensa eikä kukaan estä siitä kohkaamasta. Erilaisuudesta on kuitenkin pitkä matka eriarvoisuuteen ja siitähän rasismissa on kyse.
Anki sanoi…
Kyllä, rasismia esiintyy Suomessa vieläpä häkellyttävän paljon. Valitettavasti emme kaikki ole vielä samalla viivalla.
Aleksi Taisiya sanoi…
Hi everyone I'm Mrs. ALEKSI TAISIYA, My husband divorced me 2 years ago to live with another woman and i have tried have him back but i could not, so i try to do many things to get him back and he refuse to come back. One faithful Friday morning, I visit a forum for tips on how to get your Ex back and there i saw a lady testifying on how Dr.AKHERE helped her to get her husband back after he was tie down with a spell by another woman. Although I never believed in spiritual work I reluctantly tried him because I was desperate and i contact him and explain my problems to him, to my greatest surprise Dr.AKHERE helped me to bring back my husband after 5days and now my relationship is more perfect just as he promised. Getting your ex back permanently does not only bring back someone you love but it will also reunite your lovers feelings. My husband now treats me like a Queen and always says he loves me all the time. If you are passing through difficulties in your relationship, Doctor AKHERE can help solve marital problems, restore broken relationships and some other things. I can assure he's highly potent and reliable. Email him for urgent help [AKHERETEMPLE@gmail.com ] or +2349057261346 .

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Kirjabloggaajien klassikkohaaste osa 18: KOONTI