torstai 11. elokuuta 2022

Mielelläni kehossani

 "Emme usko, että kaikkia kehosuhteen ulottuvuuksia saadaan koskaan täydellisesti ratkottua, ja tämän hyväksyminen voi olla tärkeä osa kunkin kehomatkaa. Meidän kirjoittajien viesti on, että keskeneräisyys on kaunista. Jaamme mielenkiinnon inhimillisiin tarinoihin ja halun ymmärtää, mitä erilaisten kivuliaiden kokemusten takana on."

Minna Martinin ja Petra Saarirannan teos Mielelläni kehossani - Kohti hyväksyvää suhdetta itseen (Kirjapaja 2020) on nimeltään monimerkityksellinen. Mielelläni viittaa paitsi tykkäämiseen, myös mielentämiseen (mentalisaatio). Mielentäminen on kirjan kantava teema. Ihminen tarvitsee sitä taitoa voidakseen ymmärtää paitsi itseä myös muita. Kirja käsittelee usein kivuliasta suhdetta omaan kehoon ja sitä, miten tuota suhdetta voisi parantaa.

Teos on hyvin kirjoitettu ja pureutuu aiheeseen varsin syvällisesti. Mukana on eri ihmisten haastatteluotteita. Hyvä nosto oli se, että ihminen tarvitsee kehosuhteensa kanssa muita ihmisiä. Ihmissuhteet ovat teoksen keskiössä. Olisi tärkeää kyetä jakamaan kipeitä asioita läheisten kanssa.

Kirjassa käydään läpi myös naisen herkkiä kehitysvaiheita. Erityisesti murrosiässä imemme vaikutteita kaikkialta ja kuten tiedämme, monet näistä vaikutteista ovat vahingollisia. Kirjoittajat puhuvat paljon sosiaalisen median tuottamista paineista ja suhteesta omiin vanhempiin. Naisen keholliselle kehitykselle tärkeä on erityisesti suhde äitiin ja se, mitä äiti kehollisuudesta ajattelee.

Kirja keskittyy siis naisiin. Miesten tarinoita oli tullut häviävän vähän ja kirjailijat tuumivat, että miehet ansaitsisivat ihan oman kirjan, mielellään ehkä miesten kirjoittaman. Ja onhan se niinkin, että edelleen ulkonäköpaineet koskettavat erityisesti tyttöjä ja naisia, vaikka niiden vahingollinen vaikutus on lisääntynyt myös poikia ja miehiä kohtaan.

Tykkään lukea tällaisia hyvin kirjoitettuja kirjoja tästä aiheesta. Mukana on myös monipuolisia harjoituksia, joita en kuitenkaan nyt tehnyt. Kirjoittajat ovat perehtyneet aiheeseen hyvin.

Varsin suositeltava teos! Jos on yhtään kiinnostunut kehomielestä, on tämä teos oikein hyvää luettavaa.

5 kommenttia:

Marjatta Mentula kirjoitti...

"Hyvä nosto oli se, että ihminen tarvitsee kehosuhteensa kanssa muita ihmisiä." Totta, itsensä nähdäkseen tarvitsee muiden katseen, niin kehon kuin psyykenkin suhteen.

Se millaista ihmistä pidetään hyväksyttävänä on vaihdellut tosi paljon eri aikoina ja vaihtelee edelleen eri ympäristöissä ja erilaisissa porukoissa.

Nykyään on paljon epävarmuutta, mikä varmaan selittää somen omakuvavirran. Kysytään yhä uudelleen, olenko hyvä näin. Tämä on minusta jotenkin tuhoisa trendi, pakonomaista käyttäytymistä ja loputon suo - tai sitten en vain ymmärrä, mitä siitä saa.

Kirjarikas elämäni kirjoitti...

Minun kehosuhteeseeni äiti on vaikuttanut siinä asiassa myönteisesti, ettei hän koskaan tarkkaillut sairaalloisesti painoaan, vaikka olisi vähän ylipainoakin ollut. Minustakaan ei koskaan tullut pakonomaista laihduttajaa.

LauraKatarooma kirjoitti...

Mua kyllä aihe kiinnostaa, koska oma kehosuhde on aina ollut hyvin olematon. Mun keho on mulle vain kulkuväline, eikä osa omaa minuutta. Nyt muutosta parempaan tullu onneksi.

Hanneles bokparadis kirjoitti...

nuorena vaikee tajuta miten kaunis... ja vahva oikeesti on

Anki kirjoitti...

Marjatta: Somessa on paljon huonoja puolia, myös tuo mainitsemasi. Tykkäysten kalastelulla ei voi rakentaa itsetuntoaan oikeasti vahvaksi.

Kirjarikas elämäni: Todella hyvä kuulla!

LauraKatarooma: Juu, itsellänikin on ongelmia kehosuhteen kanssa, siksi nämä kirjat kiinnostavat.

Hannele: Tuo on ihan totta!